RÄYH!

Tänään ajeltiin hirmu huonossa kelissä Helsinkiin katsomaan Hevisaurusta. Lunta tosiaan tuprutti urakalla, ja näkyvyys oli ajoittain motarilla nollassa!
Keikka oli Nosturissa, ja mukana meidän perheen kaikki naiset ja tyttöjen kummitäti myös. Hyvin meni, perheen tosifani Lumia oli varsinkin innoissaan. Juliakin tykkäsi, vaikka ei tuo tainnut Lady Gagan konsertin jälkeen ihan niin makeeta olla :D Emilia viihtyi sylissä ja muutaman biisin verran meni aikaa, ennenkuin neiti alkoi tanssimaan. Piti alkuun vähän ihmetellä ja kuulostella, ennenkuin uskalsi liikahtaa!

Joulu se lähestyy urakalla, ei uskoisi että se on jo noin lähellä! Yksi lahjakin on vielä hankkimatta, nimittäin mun isälle. En keksi millään mitään. Haluaisin ostaa jonkun käytännön esineen, mitä voisi mökillä hyödyntää. Viimeksi ostin otsalampun pimeällä puiden hakua varten, ja siitä on tykätty. Nyt vaan pää lyö tyhjää.

Pasteijoita leivottiin vajaat satakunta, joulutorttuja Julia teki itse 40 kipaletta ja tänään leivottiin pipareita jo toista kertaa. Piparkakkutalo on myös tehty. Laatikot ja muut ostan valmiina kaupasta, sillä musta ne on ihan hyviä.

Joulupukkiongelma on ratkaistu ja meille on varattuna pukki ( ja muori )lehti-ilmoituksen kautta. Puhelimessa ainakin kuulosti todella hyvältä, ja uskoisin että päihittävät aikaisemman pukin mennen tullen.

Julian Lucia-päivä meni oikein hyvin, eikä hän sitten sitä enää niin hirveästi jännittänytkään loppujen lopuksi.

Ihanaa ja rauhallista joulua kaikille, ketkä tänne saattavat eksyä. Jättäkäähän merkkiä käynnistänne tonne vieraskirjaan :)

Joululahjat lähestulkoon hankittuna :)

No niin, täällä alkaa olemaan lahjaostokset loppusuoralla! Jasper rebornkin tuli jo kotiin ja on kyllä upea ilmestys. Kuva on nopeasti kännykällä nappastu, joten ei anna oikeaa kuvaa nuken väristä ja ykityiskohdista.
Vielä pitäisi isälle, miehelle ja parhaalle ystävälle jotain keksiä, muuten hommat on hanskassa :)

Eilen käytiin taas kirppistelemässä ja samalla reissulla törmättiin Joulupukkiin. Pelkästään Lumia oli matkassa, mutta yllätys oli suuri sillä Lumppari on meidän perheen suurin Joulupukkifani. Pukkia piti sitten mennä uudestaan vielä halaamaan kesken kauppareissun. Kassalla Lumia tokaisi että olisi halunnut vielä pussatakkin pukkia, ja suuttui sitten kun en antanut sen mennä pukkia pussailemaan.

Siitä puheenollen, on vähän pukin hankintaongelmia nyt. Meillä on käynyt monta vuotta sama ( ihan mielettömän huono ) pukki. Se on mun vanhempien tuttu, ja siksi ovat joka vuosi ottaneet sen hommaan. Tänä vuonna sovittiin että pistetään pukki vaihtoon. Tuo vanha on tosi tökerö lasten edessä, yhtenä vuonna kiskasi koko partahässäkän leukansa alle, parran kuminauhat on selvästi näkyvissä ja viime vuonna Julia näki kun pukki autosta noustessaan veti peruukin ja hatun päähän :/ Tosi kurjaa tommonen, pienten lasten edessä ei sopisi säheltää noin, kun usko joulupukkiin on kuitenkin vielä niin vahva. No, etsinnät jatkuu!

Julia valittiin koulun Lucianeidoksi ja heillä on tänään harjoitukset. Yllättävän paljon neiti tuntuu jännittävän kunniatehtäväänsä, mutta onneksi sieltä jännityksen seasta on myös huomattavissa intoa :) Harmittaa vähäsen, kun en pääse tapahtumaa itse katsomaan.
Tänään on myös avoimet ovet Julian disco-showtanssissa, ja mennään Jullen kummitädin kanssa katsomaan likan tanssia.

Mukavaa loppuviikkoa kaikille!

Lumpparin tapaturma

Viime torstaina päätin viedä kaikki muksut uimahalliin. Ihan mukavasti meni kolmen kanssa mulatessa lastenaltaassa, mutta kotiinlähtö ei ollutkaan sitten niin hauskaa. Emilia ja Lumia olivat molemmat aivan rättiväsyneitä uinnin jäljiltä, ja molemmat heittäytyivät lötköksi ja alkoivat huutaa. Oikeen mieltäylentävä automatka kotiinpäin siis.
No Emilia meni päikkäreille, ja Lumiakin alkoi katsoa leffaa sängyssä pötkötellen. Kuvittelin että sen päivän draamat oli nyt siinä.
Niin ei sitten ihan mennytkään, vaan juuri ennen kahdeksaa Lumia aloitti taas päättömän riehumisen; halusi hyppiä, loikkia ja juoksennella sellaisen "kivan" ölinän säestyksellä. Monta kertaa komennettiin rauhottumaan, vaan ei mennyt perille.
Oli sitten hypännyt meidän sängylle, ja pudonnut siitä lattialle kätensä päälle kolauttaen samalla korvansa Emilian pinnasänkyyn.
Itse olin eri huoneessa tuolloin ja kun rymäys ja itku alkoi, menin paikalle lohduttamaan ja kysymään mitä sattui.
Neiti valitti korvaansa. Koska korvassa ei näkynyt mitään ja itkukin rauhoittui, päädyin antamaan särkkärin ja laittamaan likan unille.
Aamulla Lumia riemuitsi että enää ei satu korvaan, mutta kun alettiin pukemaan vaatteita, sattuikin käden ojentelu aikalailla.
Eikun lääkäriin, josta toiseen lääkäriin kuvaukseen, ja sieltähän löytyikin murtunut solisluu :/
Nyt kaksi viikkoa neiti joutuu pitämään tukea kädessä.
Käsi ei onneksi kovasti kipuile, ja virtaa riittää neidillä edelleen niinkuin ennenkin.
Itseä vaan harmittaa, ettei tullut lähdettyä jo illalla. Toisaalta illalla en edes tiennyt että käteen on sattunut, kun toinen vaan valitti korvaa. Aika vaikeaa välillä noin pienten kanssa on arvioida, milloin on "oikeasti" sattunut kunnolla, Lumiakin on melko vilkas ja kolhii itseään valitettavan usein.

Aloitettiin tytteleiden kanssa myös joulukorttiaskartelut. Etupuolella jouluisia kuvia ja lumihiutaleita, ja takana meidän tonttutytöt toivottavat hyvää joulua.

Tapetit valittu.

Tuollaiseen tapettiin sitten kaupoilla käynnin jälkeen päädyttiin. Se on Bårosin tapetti, Etage nimeltään. Onhan tuo aika tumma, mutta molemmat miehen kanssa ihastuttiin siihen. Yritin napsasta kuvan makkaristakin, että miltä näyttää, mutta salama vääristi tapettien värin ja sumensi kuviot. ( Vikahan ei ole käyttäjässä vaan kamerassa.. :D ) Totutteluahan tuo vaatii, kun on valkoisiin seiniin tottunut, mutta tykätään kyllä.

Viikonloppu meni kotona ollessa, oikein mitään ei tullut tehtyä. Tai hommattiinhan me uusi imuri, Lux Intelligence. Ihan hyvältä peliltä vaikuttaa. Noita myydään ovelta ovelle ja hinta on 1200e!! Voin kertoo että saatiin se aika hemmetin paljon halvemmalla. En ikunakuunapäivänä maksaisi yli tonnia imurista, oli se kuin hyvä tahansa.

Huomiselle mulla olisi lääkäri varattuna. Tuntuu että olen ollut koko syksyn jonkinasteisessa flunssassa, ja nyt parina viime viikkona yskä on vain kiihtynyt. Pakko käydä sulkemassa pois kaikki tulehdusten mahdollisuudet.

Ystäviä ja kirppistelyä.

Tänään on ollut aika mukava päivä. Aamusta tuli kaveri meille kahvittelemaan, ja pääsin samalla ensi kertaa ihastelemaan hänen kuukauden ikäistä esikoispoikaansa. Voi mikä suloisuus! Ja niin pieni! Miten voi kolmen lapsen äiti unohtaa täysin, miten pikkuisia nuo vauvelit tosiaan on. Annoin heille mukaan Lumian sitterin, sillä nyt on tullut olo että äkkiä kaikista vauvakamoista eroon :)

Sitten päivä jatkui toisen ystävän ja lasten kanssa tehdyllä kirppistelyreissulla. Kaupasta löysin mieluisia koristetyynyjä pari kappaletta. Ne on beigejä valkoisilla kuvioilla ja mukavan pöyheitä pään alla.
Kirppikseltäkin ihme kyllä tarttu tällä kertaa jotain matkaan; löysin aivan täydellisen Vilan mustan pitkän neuletakin itselleni. Nappilöytö, sillä sellainen on ollut hankintalistalla jo pitkään!
Lumiallekin löytyi housut.
Tytöillä oli omaa rahaa mukana, ja Julia osti sellaisen luurankokoristeen ja kyniä kouluun.
Lumian matkaan lähti taas, ( yllätys yllätys ) uusi vauva joka jo kassalla nimettiin Miikaksi.
Emilialle bongattiin söpö Teletappi pehmo, Pai.
Ja reissun kruunasi se, kun nappasin ruokakaupasta matkaan Geishasuklaarasian. Iltaa odotellessa, kun niistä pääsee lasten nukkumaanmenon jälkeen nautiskelemaan :)

Ai niin, pieni kämmikin kävi. Siellä oli vessapaperia myynnissä 4,95e 24 rullaa. No nappasin siitä muitta mutkitta sitten kärryyn sellaisen. Kassalla myyjä ei alkuun löytänyt koodia paketista ja kysyi muistanko minkä hintainen se oli. Vastasin että 4.95e. Kun pääsin autolle rupesin laskeskelemaan rullia kun paketti vaikutti niin suurelta. No, olin ottanut vahingossa sellaisen normipakettien isomman pakkauksen, mikä siis sisälsi 3 satsia noita 24 rullan paketteja. En kyllä takaisinkaan mennyt asiaa selvittelemään, saatiin 68 rullaa vajaalla vitosella sitten :)

Tänään piti lähteä miehen kanssa kahdestaan tapetteja katselemaan. Mummokin jo lupasi hoitaa lapsia. Miehelle tuli sitten työeste ja nyt jää tapettien pläräily toiseen kertaan. Ehkä huomenna :)

Hauskaa viikonloppua kaikille!

Makkarin piristystä

Meillä on tullut hinku uudistaa makuuhuoneen sisustusta ( tai no koko kämpän, mutta aloitetaan makkarista ).

Päätettiin että tapetoidaan yksi seinä jollain kivalla kuviotapetilla. Eilisiltana alettiinkin tapetteja katselemaan, mutta sehän onkin yllättävän vaikeeta! Molemmat haluaa kuviollista, ja sitten pitää varoa ettei se muistuta mummolaa tai kasaritapettia. Hieman modernimpaa halutaan siis.

Makuuhuoneessamme on tumma laminaattilattia ja valkoiset seinät. Huonekalut ovat tummaa puuta ja ja päiväpeitto on tummanruskea. Piristyksenä luonnonvalkoinen laskosverho, vaaleat sisustustyynyt ( jotka menen tänään ostamaan )ja Emilian pinnasänky on myös valkoinen.

Seinälle olisin myös haaveillut tummaa takorautaista kynttilälampettia ( joku kukka/köynnöshärpäke ) mutta sellaista ei voida hankkia koska se pitäisi laittaa samalle seinälle mitä vasten meidän sänky on, ja näin ollen Emilia ylettyisi sen repimään alas ( ellei se olisi katonrajassa ja se vasta olisikin somaa )

Värimaailman huomioon ottaen vaalea tapetti beesseillä/rusehtavilla kuvioilla voisi olla paras ratkaisu.

Jos tiedätte jotain hyviä tapettikauppoja, ihania malleja, tai ootte jotain mieltä noista tapettikuvista joita laitoin, kommentteja otetaan enemmän kuin mielellään vastaan. Auttakaa räppäkäpälää, joka haluaa kodistaan nätimmän :)

Marraskuu ja askeleen lähempänä joulua.

Ylläolevissa kuvissa oleva poitsu Jasper muuttaa meille jouluna. Kyseessä on siis reborn-nukke, ja hän tulee meille ( tai no Lumialle :D ) joululahjaksi.
Ihan uskomatonta miten noista nukeista saadaan noin aidonnäköisiä!

Esikoisen joululahja tulee olemaan pieni taulutelkkari, missä on dvd-soitin samassa.

Pienimmän lahjaa ei olla vielä päätetty.

Tänään käytiin ostoksilla ja saatiin vihdoin uusi päiväpeitto hankittua. Ihana tummanruskea, sopii hyvin meidän makkarin väritykseen. Vielä olisi hankintalistalla beessejä koristetyynyjä.
Samalla löytyi kynttilälyhty ulkoterassin pöydälle, ihanaa kun siellä pimeellä palaa liekki. Kyllä kynttilät ja lyhdyt niin kuuluu tähän pimeeseen ja kylmään vuodenaikaan; miten iso "lämpö" pienestä liekistä lähteekään..

Julialle ostin uudet talvikengät ja päädyttiin kokeilemaan crocsin talvisaappaita, karvavarsilla. Aika hurjalta tuntuu, että "toppausta" ei juurikaan jalan kohdalla ole, vaan myyjä sanoi että materiaalista johtuen ilma on paras eriste. Nuo on siinäkin mielessä kätsyt, että käyvät yhtälailla vesikelillä kuin sitten ilmeisesti pakkasilla. Saapa nähdä miten toimivat käytännössä.

Reissulta tuli myös bongattua lanttu- ja perunalaatikkoa. Oon himoinnut lanttulaatikkoa jo varmaan kaksi kuukautta. Tein sitten Karjalanpaistin ( mitä joulunakin aina meillä syödään ) ja lisukkeeksi laatikoita ja sienisalaattia. Miksipä moinen herkku jätettäisiin vaan joulunpyhien erikoisuudeksi. Hyvää oli.

En tiedä miksi tuo joulu on nyt näin paljon pyörinyt mielessä, vielähän siihen on aikaa. Tekisi mieli tehdä itse sukulaisille jotain pieniä lahjoja, mutta kun en ole yhtään kätevä käsistäni, niin mitkään käsityöt tms. ei kyllä onnistu. Vinkkejä otetaan riemulla vastaan :)

Sairastelua

Vietettiin mökkeilemässä 4 päivää ja palattiin eilen. Ilmat oli aika kurjat, satoi melkein koko ajan. Meillä oli omien lasten lisäksi mukana yksi hoitolapsi, ja alkoi seinät kaatumaan päälle kun 4 muksua riehui sisällä koko ajan. Emiliakin onnistui telomaan itsensä kaksi kertaa ; kompastui piharappusissa ja tippui tuolilta.

Yllätin itseni ja kävin uimassa järvessä yhtenä pakkasiltana jäähyhmän seassa. Kylmää oli, niin uiminen jäi yhteen kertaan.


Ja nyt sitten taas iski kovemman luokan flunssa päälle! Tuntuu että tässä on jonkin asteisesti sairastettu koko hemmetin syksy. Olo on vetämätön ja yskittää koko ajan.

Päivä musteni entisestään, kun puhuin lähisukulaisen kanssa puhelimessa, ja hällä on todettu vakava parantumaton sairaus :( Onneksi lääketiede on kehittynyt paljon, ja tuohonkin on lääkkeitä jotka helpottavat elämää. Mutta silti..niin epäreilua.

Teeny tiny little monster

( Kuvat napattu Facebookista )

Julia oli viime viikolla siellä Lady Gagan keikalla ja teki näemmä ison vaikutuksen yhteen Gagan tanssijoista. Naamiksesta löytyy nimellä POSH! The Prince.

Tämä POSH oli Juliaa kovasti ala-aulassa ihastellut ennen keikkaa ja pyytänyt päästä yhteiskuvaan Jullen kanssa. Siihen neiti ei ollut suostunut, ja nyt kun pääsin itse katsomaan millainen henkilö on kyseessä, niin en ihmettele ettei uskaltanut :D Aika hurja ilmestys varmasti ollut.
Julia oli kuitenkin antanut POSHin napata itsestään kuvan, ja eilen huomattiin että kuva on päätynyt hänen facebook-seinälleen. Julia toivoo että Gagakin näkisi kuvan.

Lappi ja eteläkuume jyllää edelleen! Karseeta!!

Levottomuutta.

Nyt se sitten iski, matkakärpäsen purema. Ei ilmeisesti tehnyt siinä mielessä hyvää tuo Rodoksen reissu, että nyt ei millään malttaisi olla kotona ja mieli tekisi vähän jokapaikkaan.

Ykkösenä tulee Lappi :) Oltiin toissa talvena viikko Pyhätunturilla, ja siellä oli hirmuisen hauskaa. Meillä oli vuokrattuna kuvasta tuo Hyyrantalo, ja siitä oli kaunis tunturinäkymä ja noin kilometri rinteeseen. Saatiin olla omassa rauhassa "metsän keskellä", mutta silti riittävän lähellä kauppaa, rinnettä ja ravintoloita.
Houkuttelisi kamalasti taas varata sama mökki tammi-helmikuulle, mutta ikävä kyllä noi Lapin reissut on niin kamalan tyyriitä. Mökin saisi suht edullisesti hiihdä halvalla-aikaan, mutta matkat maksaa viisihenkisellä perheellä maltaita ja eläminen siellä on kallista. Taitaa Lappihaave jäädä seuraavaan talveen.

Toinen vaihtoehto olisi kylpyläreissu koko perheen kera. Viime talvena oltiin Caribiassa, sitä edellisenä Aulangolla ja nyt olisi kiva suunnistaa taas johonkin uuteen paikkaan :)Lapset nauttii noista kylpyläreissuista ihan mahdottoman paljon, kun he rakastavat uimista jokainen. Ja niiden mielestä on hienoa olla hotellissa :) Oma suosikki tuo ei kyllä ole, mutta muksujen riemun vuoksi piti listata se kakkoseksi.

Keväälle suunnittelen laivareissua ainakin isompien lasten kanssa ( ja miehen ), suunatana Ruotsi. Lumia ei ole koskaan ollut risteilyllä, ja Julian edellisestä reissusta alkaa olemaan pari vuotta. Lupasin Jullelle että vien hänet reissuun huhtikuussa, synttäreiden kunniaksi. Sieltä odotan isosti seisovaa pöytää :D

Ja kamala polte olisi myös päästä suunnittelemaan jo uutta Etelän reissua!! Seuraavaksi suuntana on Espanja ja matkaan lähtee ainakin kaksi isompaa neitiä. Voi vaan olla, että tuon haaveen toteutumiseen saattaa mennä hyvinkin kaksi vuotta.
Tosin, ensi vuonna tähän aikaan olen itsekkin taas palannut työelämään ja jos verottaja muistaisi silloinkin yhtä mukavasti kuin tänä vuonna, niin olisihan se mahtavaa päästä reissuun jo sillon.

Ja Empun kummitätiä olisi kiva päästä Emilian kanssa morjestamaan Hollantiin :)

Enää ei tosiaan puutu kuin lottovoitto, niin pääsen matkoja varailemaan :D

Matkakuulumisia, Rodos Ixia 7.-14.10.10

Torstai 7.10
Lähdettiin aamulla viiden jälkeen kentälle, ja siellä oli pakko ottaa pari rauhottavaa juomaa, koska en todellakaan ole lentämisen ystävä :) Puolen päivän aikaan oltiin perillä Rodoksella ja keli oli pilvinen, mutta lämmin. Hotelli oli ihan hieno, ja ranta oli aivan viereassä. Tuuli on Ixiassa aina melko kovaa, mutta eipä tuo haitannut. Päivä meni totutellessa, käveltiin rannalla ja käytiin tavernassa syömässä Egeanmeren kalaa. Oli muuten hyvää.

Perjantai 8.10.
Saatiin aamusta päähänpisto vuokrata skootteri päiväksi. Mies lähti sitä vuokraamolta hakemaan, ja oli kaatunut sillä samantein, koska tiet tuolla olivat hirveän liukkaat pölyn ja autoista vuotaneen öljyn vuoksi. Onneksi ei ollut pahasti sattunut, mitä nyt nahkat lähti käsivarresta ja kyljessä kolhu. No, siitä olikin sitten oikein "mukava" lähteä ajelemaan, olin aivan paniikissa takana. Ajateltiin suunnistaa Falirakiin, koska oltiin kuultu paikasta kehuja. Ajeltiin kylttien mukaan aika pitkään, kunnes ohitettiin vihdoin pieni kylä. Matka tuntui kestäneen ikuisuuksia, ajettiin isolla tiellä 95 km/h ja takaa tulevat autot ohittelivat hirvittävän läheltä. Tuuli oli aivan järkyttävä. Kylän jälkeen pysähdyttiin huilimaan hetkeksi ja samalla huomatiin pieni huomaamaton kyltti joka ohjasi rannalle. Lähdettiin katsomaan se, ja päädyttiin Afandoun aivan mahtavaan rantaan. Ei siis löydetty Falirakia, vaan oltiin jotenkin ajettu siitä jo parikymmentä kilometriä rannikkoa pitkin ohi. Onnellinen erehdys, Afandou oli aivan mahtava!! Kirkas vesi, lähes tyhjä ranta, kallioita ja luolia. Pakko oli käydä uimassa ja paikka varmasti jää mieleen! Eksyttiin vielä kerran ennenkuin oltiin takaisin Ixiassa. Illalla käytiin ravintolassa syömässä hai-annokset, eikä ollut kehuttavaa; eipä maistunut hai juuri miltään. Mies söi alkupalaksi etanoita, ja tykkäsi niistä kovasti.

Lauantai 9.10.
Otettiin aamusta taksi ja lähdettiin Rodoksen kaupunkiin. Käyskenneltiin vanhassa kaupungissa, mikä ulkoisilta puitteiltaan oli oikea nähtävyys. Sisältä paikka ei ollut mitenkään erikoinen, kojua kojun perään ja ylihintaisia kaljakuppiloita. Eksyttiinkin yhteen ottamaan viilentävät oluet. Järkytys oli suuri kun nenän eteen tuotiin 2 litran saapastuoppi. Kiskomiseen meni aikaa, enkä siltikään saanut sitä tyhjäksi. Ja vielä isompi shokki oli se, että nuo kaksi tuoppia maksoi yhteensä 36 e!! Vanhasta kaupungista mukaan tarttui söpö pinkki kesämekko. Voitettiimpa muuten risteily Lindokseenkin lauantaina.
Illasta päädyttiin ruokailemaan perikreikkalaiseen ravintolaan. Meteli oli päätähuimaava kun ruokailukulttuuri eroaa aikalailla suomesta. Turistit eivät sinne olleet eksyneet, ja mies tunsi olonsa kotoisaksi mutta minulla oli ei-tervetullut olo.Ei mikään onnistunut reissu, ja sen päivän ruokasaldo mulla olikin lusikallinen riisiä ja pala kesäkurpitsaa.

Sunnuntai 10.10
Aamusta taas taksilla Rodoksen kaupunkiin ja etsittiin Mandrakiksen satamasta Captain Miken paatti :) Vähän pelotti alkuun onko merenkäynti kuinka kova tuulisella Egeanmerellä. Onneksi kolmen tunnin matka meni mukavasti rannikkoa pitkin ja saavuttiin Lindoksen kaupunkiin. Vesi siellä oli kirkasta turkoosia, talot valkoisia ja kukkulan laella jumalatar Athenelle omistettu temppeli. Otettiin sitten kukkulan juurelta aasi"taksi", joilla kavuttiin rinnettä akropolille. Oli aika hurjaa mennä aasilla pitkin rappusia ja vähän säälitti aasiraukka, mutta kuski vakuutteli että nuo hoikkajalkaiset pienet eläimet jaksavat kantaa jopa 120 kiloa. Hieman lohdutti, että ei kai se sitten luhistu mun alle.
Akropolilta aukesi huimaavat näkyvät, oltiin todella korkealla, aurinko paistoi kuumasti ja vesi oli kirkkaan sinistä!
Ehdittiin vielä pulahtaa Lindoksen lahteen uimaan ennen paluumatkaa. Käytiin Rodoksen kaupungissa pitsalla, ja onnistuin hienosti tippumaan rappuset ( ei johtunut kaljasta vaan hämärästä ) matkalla vessaan. Nuljautin nilkkani, ja se oli mekoisen kipeä.

Maanantai 11.10.
Käytiin Ixian kiertoajellulla juna-autolla ja käveltiin ympäriinsä. Käytiin vähän shoppailemassa, ja löysin taas itselleni mekon. Ja ihanat nahkaiset blingbling-sandaalit. Mies osti vielä totaaliseksi yllätykseksi mulle muistoksi ihanan kaulakorun. Vietettiin aikaa rannalla ja uiskenneltiin. Illasta vielä käytiin upeassa yökerhossa Costa Maressa, joka sijaitsi meren rannalla.Jalka vaivasi koko päivän, mutta onneksi muutama olunen turrutti vähäsen.

Tiistai 12.10.
Päätettiin tutustua paikalliseen bussiliikenteeseen. Ensin Ixiasta bussilla Rodokseen, josta pääsi sitten vaikka minne eteenpäin. Tarkoitus oli lähteä katsomaan Tsambikan rantaan.
Järkytys oli suuri kun päästiin bussiin. Kaikki istumapaikat varattu ja ihmisiä seisoi tiiviisti käytävillä. Sinne vaan joukkoon seisomaan. Hyvä että bussi kulki eteenpäin, niin täynnä ja painava se oli! Seistiin bussin keskivaiheilla ja jossain vaiheessa matkaa ovet aukesi ja mun kipeä jalka jäi oven jäliin. Auts! Olin vähän kiukkusella tuulella kaiken tämän jälkeen.
Rodoksen bussiasemalla huomattiin, että Tsambikan bussi oli lähtenyt jo tunteja sitten ja päätettiin lähteä katsomaan nyt se Faliraki, mitä perjantaina ei onnistuttu löytämään.
Sama meininki bussissa, siellä seistiin kuin sillit sardiinipurkissa. Vihdoin raastavan matkan jälkeen päästiin perille ja pettymys oli aika suuri. Faliraki oli likainen turistirysä mun makuun, ja en pitänyt siitä yhtään. Mieskin alkoi jo kyllästymään mun apeaan ilmeeseen, ja houkutteli mut ottamaan drinksun. No, päätin maistaa Pina Coladaa, ja sekin oli ihan hirveetä :D
Päivän pelasti se, että saatiin selville, että yksi saaren tunnetuimmista rannoista, Anthony Quinn´s bay ( tuttu elokuvasta Navarronen tykit ) oli vain lyhyen matkan päässä. Se oli pakko nähdä! Otettiin siis taksi ja lähdettiin pariksi tunniksi pulikoimaan sinne. Heti mieli rauhottui kun pääsi kirkkaaseen veteen pulikoimaan :) Paluumatka bussilla meni helposti, pääsi istumaan ja tilaa riitti. Matkalta mukaan tarttui täytetty lepakko lasivitriinissä ( !!! ) kun mies siihen niin ihastui. Nimettiin sen Kostasiksi.

Keskiviikko 13.10
Loman viimeinen kokonainen päivä omistettiin Ixialle. Käveltiin kylillä ja rannalla. Osteltiin tuliaisia. Käytiin uimassa.
Ravintolassa mies otti jättisuuren Mixed Fish-annoksen, mistä löytyi erilaisia kalalajeja, mustekalaa, simpukoita, rapuja jne.. Siihen kuului kolme isoa lautasta kalaa, ja ensimmäinen kerta kun nään ettei mies jaksa syödä koko ravintola-annosta :D
Iltaa vietettiin taas Costa Maressa ja hotellin allasbaarissa. Bongattiin myös suomalais-kreikkalainen pubi Kavallieros, mikä oli oikein mukava kun omistaja puhui hyvää suomea.
Esikoisella oli Suomen päässä illalla Lady Gagan keikka, joka vähän äitiä jännitti. Hyvin oli mennyt. Pitkä, tumma, korkkarisaappainen peruukkipäinen mies oli Julian ja serkkuni bongannut aulassa, ja koska Julialla oli samanlainen rusettikampaus, mikä Gagallakin on nähty, mies oli ihastunut Julleen kovasti ja halunnut heistä yhteiskuvan. Julia ei tähän suostunut, mutta oli antanut miehen kuitenkin napsasta timanttikännykällään foton Jullesta, kun selvisi että Mies kuului Gagan lavaporukkaan tanssijana :D

Torstai 14.10
Lähtöpäivä valkeni sateisena. Aamupalan jälkeen pakkailtiin tavarat ja soitettiin taksi lentokentälle. Lento meni hyvin ja lähti onneksi ajallaan.3h 45 minuuttia oli kesto.
Ja voi sitä riemua kun sai taas nähdä lapset!! Puhuttiin joka päivä puhelimessa, niin se helpotti reissussa ikävään.

Mahtava matka oli, mutta kyllä viikko oli riittävä aika olla poissa kotoa. Ensi kerralla sitten lapsetkin pääsee mukaan reissuun. Hintataso hieman kauhistutti, Suomen hinnoissa mentiin, ja paikoittain oli kalliimpaakin. Siitä huolimatta pidin paikasta kovasti, ja vaikka oltiin sesongin viimeisillä lomilla, niin saatiin onneksi kauniit ja lämpimät kelit reissullemme. Nyt voidaan aloittaa talvi ruskettuneina ja levänneinä.

Tunnelmia matkan aattona.

Huomenna se olisi sitten edessä lähtö Ixiaan :) Alkaa jo hieman jännittää..

Täällä on täysi härdelli päällä, ja tuntuu että tekemistä piisaa, mutta en saa otetta mistään. Esikoisen tavarat olen saanut pakattua jo valmiiksi kaikki, mutta meidän muiden laukut on ihan vaiheessa vielä. Olavi-gerbun terra pitää siivota ja Oltsun sapuskat ja muut laittaa valmiiksi, kun Olavi lähtee Julian mukana viikoksi mummolaan. Ohessa pitäisi siivota ja tyhjentää jääkaappi, niin on sitten huomattavasti mukavampi palata.
Pyykit pyörii koneessa, ihanaa kun ei tartte viikkoon pyykätä eikä siivota :)

Iltapäivällä käydään Julian kanssa lääkärissä, sillä hällä on ollut pääkipua ja kuumetta melko toistuvasti aina yhden päivän ajan.

Ja illalla sitten olisi luvassa lasten vienti hoitopaikkoihin. Sitä pelkään kaikista eniten, kun itku tulee yleensä jo pelkästään sillon kun nuo menee viikonloppuhoitoon, ja nyt olisi edessä 8 yötä erossa. No, menen katsomaan kaverin uutta kotia heti kun olen vienyt lapset, niin jos se vähän auttaisi eroahdistukseen kun pääsee kamun kanssa tarinoimaan.

Illasta meinataan saunoa miehen kanssa ja laittaa kaikki valmiiksi aamua varten. Herätys ennen viittä ja matka kohti Helsinki-Vantaata alkaapi joskus hieman ennen puolta kuutta.

Eli palaillaan viikon kuluttua :)

Loppuun vielä parit kuvakikkailut ;)
( Jaa, no ne tulikin tonne alkuun. )

Inhokki nimeltä auton katsastus

Tänään oli taas se päivä vuodesta että mun oli aika katsastaa rämisevä ja koliseva Focukseni. Auton katsastaminen kuuluu mun inhokkeihin, en oikein tiedä miksi.
Ahdistus alkoi jo eilen ja jatkui vahvana koko päivän.

Noh, eihän se läpi mennyt. Ei tullut yllätyksenä, mutta harmittaa silti. Tuulilasissa on halkeama ja siihen täytyy vaihtaa uusi tuulilasi, pakoputken suojapelti on osittain irti ( siitä siis johtuu se, että mun saapumiseni kuullaan kaukaa ) ja lisäksi etupäässä oli joku "koiranluu" joka oli välyksellinen ( ?!? ) Tästä selityksestä ehkä huokuu samalla mun loistava autotietämys.
Mutta joo, ei voisi vähempää kiinnostaa. Auto on mulle välttämätön paha ja pelkästään kulkuväline täällä korvessa. En tykkää niistä yhtään.
Jokatapauksessa remppa tulee maksamaan reippaasti yli 600 euroa.
Tekisi mieli lähinnä tuikata tuleen koko p*ska.

Olen mietiskellyt tota katsastusinhoani, että mistä se kumpuaa.

Ensimmäisen kerran kun 19-vuotiaana jouduin katsastamaan autoni ( "pähee" vuoden -86 toyota corolla )olin tuolloin hyvin isosti raskaana. Vauva antoi odottaa itseään yli 2 viikkoa yli lasketun ajan ja hermot alkoi olemaan riekaleina. Katsastus osui justiin sopivasti tuohon saumaan ja tulos oli tietystikin hylätty.
Aloin vollottamaan vuolaasti suoraan siinä hölmistyneen katsastusmiehen edessä kun niin veetutti. Kampesin itseni autoon ja hyvä että näin ajaa katsastushallista ulos kun kyyneleet sumensi näkökentän. Kyllä hävetti.

Mutta kehitystä on selkeesti tapahtunut näiden vuosien aikana. En muuten itkenyt tänään yhtään :)

Sieniretkellä ja hankintoja.

Eilen tuli tehtyä tarpeellisia hankintoja :) Löysin tytöille HM:ltä "uggit" ja ostin kaikille syksyksi sellaiset. Itse olen vannoutumaton Ugg-fani; eivät ole kaikista kauneimmat mutta ihan parhaat jalassa. Viime vuonna ostin itselleni ihka-aidot sellaiset, ja kyllä kannatti maksaa. On kuin jalkoja halittais kun ne laittaa jalkaan. Ja eiköhän nuo mun kengät pysy kasassakin useita vuosia.
Kenkien lisäksi bongasin Emilialle ihanan Hello Kitty-takin, joka kuvissakin näkyy. Nyt vaan käytetään sitä ahkerasti ennenkuin se jää pieneksi.

Ja mikä parasta, mulla on taas kamera! Tämä on nyt järjestyksessä kolmas tässä muutaman kuukauden sisällä. En tiedä miksi mulla on epäonnea kameroiden kanssa. Kauan uskollisesti palvellut Sony tippui järveen kesäkuussa, tilalle hommattu Olympus putosi Julian kädestä Porvoon risteilyllä elokuussa ja nyt hankin itselleni Nikonin. Mulla on aina kamera matkassa kun liikun, niin siksi on ollut ihan tyhjä olo kun ei ole päässyt ikuistamaan hetkiä muulla kuin kännykän kämäsellä kameralla. Uuden kameran säädöt on vähän hakusessa ( kuten kuvista näkyy ), mutta se ei menoa haittaa kun pääsee taas kuvaamaan.

Eilen päätettiin koko perhe lähteä lähimetsään bongailemaan sieniä illalla. Aika tarkkaan oli sienet kerätty sieltä, kangassieniä lukuunottamatta. Niitä oli metsä aivan pullollaan. Poimittiin kassillinen talteen, ja tänään onkin luvassa sienien keittelyä ja suolaamista.
Emilia tykkäsi kovasti kun sai säntäillä metsässä edestakasin, eikä menoa haitannut edes se, että tyttö oli nenällään tämän tästä.
Julia keräsi sieniä hirmu innolla ja Lumiakin pääsi purkamaan energiaansa juoksentelemalla ympäriinsä. Täytyy ehdottomasti ottaa uusiksi joku päivä.

Itselle tuo oli ensimmäinen kerta sienessä sitten lapsuuden jälkeen. Olen niin ötökkäkammoinen tapaus, että metsä ei lukeudu lempipaikkoihin. Nyt syksystä siellä oli kuitenkin mukava liikuskella, vaikka koko ajan pelkäsin että joku hirvikärpänen pesiytyy mun päähän. Mies vakuuteli että tuolla ei ole hirvikärpäsiä, ja ei niitä kyllä onneksi tullut yhtään bongattuakaan.

9 päivää reissuun..Pitäisi joku päivä käydä tulostamassa liput työpaikalla. Into kasvaa päivä päivältä.

Heissan taas!

On hieman aikaa vierähtänyt viime visiitistä. Oli kiva nauttia kesästä, eikä aikaa tullut ihan niin paljoa vietettyä netin äärellä. Mökkeiltiin paljon ja käytiin uimassa.

Lisäksi meillä alkoi kaikki tekniset härvelit järjestäin lahoamaan, tietokoneet myös. Nyt on yksi läppäri taas kutakuinkin kunnossa, ja äiskä pääsee taas kirjottelemaan :)

Esikoisella alkoi koulu elokuussa ja hän viihtyy siellä hyvin. Matikka on ehdoton lemppari ja tyttö tuntuukin olevan siinä melkoisen etevä. Ensimmäinen matematiikankoekin tuli näytille kotiin ja Julia oli saanut täydet pisteet! Lukemisen harjoittelu käynnissä ja siihenkin riittää vielä intoa.

Keskimmäinen aloitti seurakunnankerhon. Kahtena päivänä viikossa, aina kolme tuntia kerrallaan. Ihanaa kun hänkin saa uusia kavereita ja jotain ihan omaa puuhaa.
Lumia odottaa kerhopäiviä aina kovasti.

Emilia pahnanpohjimmainen, päivä päivältä villimpi peikkolapsi. Juoksentelee ympäriinsä ja tekee jekkuja. Siinä saa juosta urakalla perässä.

Täällä muuten sama meno, isäntä käy töissä ja minä olen lasten kanssa kotona. Vielä vajaan vuoden ollaan suunniteltu elämän sujuvan näin. Sitten kutsuu taas työt minullakin, mitä toisinaan kaipaan aika paljon, vaikka yritän toki ottaa tästäkin ajasta kaiken irti.

Meillä Rodoksen reissu lähestyy :) Siihen olisi enää 12 päivää aikaa. Odotan sitä kauhun sekaisella innolla. Pelottaa jättää lapset hoitoon viikoksi, kun en ole kestään heistä ollut ennen viikkoa erossa. Mieltä tosin lohduttaa se, että mummit jotka lapsia hoitaa, ovat parhaat hoitajat keille ikinä voisin lapseni jättää.
Mutta silti..ero varsinkin pienemmästä riipii jo nyt sydäntä.
Isompien tyttöjen kanssa meinaan jutella puhelimessa joka päivä ja he ymmärtävät kun sanon että tullaan vaikka 5 yön päästä kotiin.
Mutta Emppu :/ , se ei paljoa vielä juttele eikä ymmärrä tuollaisia käsitteitä.
Veikkaan että vaikka yritän nauttia lomasta ihan täysillä, niin toisinaan saattaa mennä itkuksi.
Toisaalta odotan, että saadaan miehen kanssa olla viikko ihan kaksin. Ketään ei tarvitse palvella. Mun ei tartte siivota, tiskata eikä tehdä ruokaa.
MITÄ MÄ SITTEN TEEN?? :D Tuntuu että siellä saattaa jäädä itelle liikaa aikaa.
Mutta ihanaa päästä lämpimään maahan, uimaan meressä, istumaan terasseilla, maistelemaan paikallista ruokaa, shoppailemaan jne..

Lumia pääsee huomenna kummitädin kanssa Hevisauruksen konserttiin Tavastialle. Ihana homma, se on oikeastaan Lumpparin eka tuollainen "oma" juttu, sillä hän ei ole ilman siskoja päässyt tuollaisiin erikoisiin tapahtumiin. Kummitädin kanssa jännäillään että mitä likka sanoo, kun musa soi siellä varmastikin melko kovaa, ja dinosaurukset hyppii lavalla. Toisaalta Lumia on kyllä sellainen luonne, ettei ihan pienistä säiky :)

No, tässä kuulumiset tällä kertaa. Pitää yrittää alkaa päivittelemään tätäkin hieman ahkerammin, nyt kun kerta konekin toimii taas :)

Haukaa syksyä kaikille!

Yksi syy odottaa syksyä

Matkakuume, joka on jyllännyt alkukeväästä asti takaraivossa, otti eilen vallan ja päätettiin tilata matka.

Kesällä ei haluttu lähteä, Suomen suvi on niin kaunis ja lyhyt, että siitä pitää ottaa kaikki ilo irti mökkeillen, saunoen, ulkoillen ja uiden.

Matka-ajankohtaa ei myöskään haluttu lykätä mahdottoman kauas, joten päädyttiin lokakuun alkuun :)

Itse en ole koskaan käynyt Rodoksella ja paikka kiinnostaa kovasti. Mies vielä antoi vapaat kädet matkan varaamisen suhteen, joten sain valita oman suosikkini.

Matka suuntautuu Ixiaan Rodokselle, jossa on aivan mielettömän ihanan ja suuren näköinen ranta! Hotelli on ihan rannalla ja näkymät mahtavat.

Päätettiin vielä lähteä matkaan kaksin; onneksi molempien äidit lupasivat ottaa lapset ja huushollin siksi viikoksi hoitoonsa.

Ei malta odottaa ja hymy on herkässä :)

Toukokuu, taas lähempänä kesää!

Mulla on ihan haikea olo. Meitin vauva täyttää huomenna 1v.! Edelleen ihmettelen miten salamana tämä vauvavuosi menee, ja samalla odotan innolla jokaista uutta taitoa mitä neiti kasvaessaan oppii.
Mikähän siinä onkin, että aina 1-vuotissynttäreiden alla elelen mielessäni vahvasti vuoden takaisia tapahtumia. Tasan vuosi sitten tänään tiesin jo lähteväni huomenna synnyttämään koska synnytys käynnistettiin viikkoa ennen laskettua aikaa. Miten jännitti ja odotti ihan kamalasti, ja mietti että miten sitä saa seuraavana yönä nukuttuakaan.
No, hyvinhän se meni ja Emilian synnytys oli kaikinpuolin ihana ja helppo. Suloinen mustatukkainen peikkotyttö, jolla oli karvainen selkä. Ei voi muuta sanoa kuin että, oi niitä aikoja.

Emilialle on iskenyt flunssa. Nokka vuotaa mutta kuumetta ei ole. Meillä olisi huomenna 1-vuotisvalokuvaus, mutta katselen vielä tilannetta että pitääkö sitä siirtää.
Juhlat pidetään lauantaina ja siihen on onneksi vielä aikaa.

Emppu sai ensimmäisen synttärilahjansa jo viikonloppuna. Appiukolla on thaimaalainen vaimo, ja heiltä Emilia sai kultaisen kauniin kaulaketjun, missä roikkui pienenpieni kultainen budhapatsas. Ikävä kyllä se patsas siitä jo hävisi, mutta ketju on tallella ja sen Emppu laittaa myös valokuvaukseen.

Me ollaan miehen kanssa vihdoin alettu panostamaan pihan laittoon. Meillähän on vanha rintamamiesmökki, johon on tehty laajennusosa, ja piha on ollut aikalailla luonnontilassa. Lisäksi siellä on kaikenlaista rakennussälää vielä ja voin sanoa ettei näytä kovinkaan nätiltä.
Eilen käytiin hakemassa Norjan angervoja, ja raivattiin talon etupiha risuista ja pienistä puista, sekä istutettiin angervot pensasaidaksi. Vielä aika onnettoman näköistä, kun taimet on niin pieniä. Uskoisin kuitenkin että siitä tulee oikein kiva.
Sain samalla reissulla mieheltä ennakkoon äitienpäivälahjaksi kirsikkapuun. Kävi oikein hempeilemään ja sanoi että se on meidän lemmenpuu, heh.

Ja lopuksi kuva vielä meidän punkkarista:

Vappua odotellessa

Soviteltiin eilen Emilian kanssa uutta 1v. juhlamekkoa ja räpsittiin vähän harjoituskuvia ensi viikon valokuvausta varten. Keskiviikkona tuo tirriäinen on sitten yksivuotias! Juhlitaan sitä lauantaina.
Mekko on mielestäni tosi hieno ja Emppu näyttää neidiltä. Ei voi enää sukulaiset sanoa sitä pojan näköiseksi :D

Mulla on jonkinsortin hinku päästä tekemään vähän töitä tässä hoitovapaan ohella. Sais vähä aivot jumppaa. Olenkin tässä yrittänyt mietiskellä paria hommaa mitä voisi tehdä kotoota käsin tai iltaisin, niin ei tarvitsisi sumplia kamalasti lastenhoitojen kanssa. Toinen vielä olisi sellainen homma, joka kiinnostaisi mua kovasti ja vaivaan nähden palkkakin olisi melkoinen :) Mutta kahtellaans.

Eilen oltiin Julian eskarin pihaseikkailussa illalla ja ilma ei olisi voinut olla mahtavampi! Siellä sitten leikittiin jos jonkinmoista leikkiä, ja syötiin vohveleita ulkosalla.

Huomenna Julialla on naamiaiset eskarissa ja hän haluaa pukeutua punkkariksi :) Äippä on onnessaan kun pääsee toteuttamaan itseään likan laitossa. Kloorattiin pari päivää sitten hälle oikein punk-tyylinen paitakin. Laitan sitten kuvia joku päivä.

Isommat tyttelit lähtee vapuksi isovanhempien kanssa mökkeilemään, eli meille tulee rauhaisa vappu kun ollaan Empun ja miehen kanssa kolmin. Pihahommia ja vappulounas Hyvinkään parhaassa ravintelissa olisi suunnitelmissa.

HYVÄÄ VAPPUA KAIKILLE!!

Kevättä.

Empäs olekkaan hetkeen päivitellyt. Meillä on ollut vähän tietokoneongelmia, ja siksi en ole jaksanut. Mun koneessa oli tyylikkäästi 28 virusta ja 13 vakoiluohjelmaa ( ja yllätys yllätys ilmainen tietoturvaohjelma :D )

Julian 7-vuotissynttärit on onnistuneesti ohi. Neiti sai kivoja lahjoja, esim. cd soittimen, vaatetta, pelejä, rahaa. Myös toivelahjat huuliharppu ja Marskin merkki löysivät tiensä meille. Lahjarahat upposivat pääasiassa uuteen kännykkään, kun siinä pitää olla kamera, pelejä ja mp3-soitin kuulemma.

Ihanaa kun kevät on vihdoin saapunut kunnolla. Viikonloppuna aloin huomaamaan leskenlehtiä siellä sun täällä. Myös krookukset ovat paikoittain nousseet. Ihanaa.
Ollaan ulkoiltu paljon ja kaivettu lasten polkupyörät, keinu ja trampoliini esiin. Eksyttiimpä tivoliinkin reilu viikko sitten.

Emilia on alkanut kävelemään jonkin verran :) Menee jo pitkiäkin matkoja! Taito on siis hallussa mutta kontaten pääsee nopeammin.
Siirryttiin myöskin ehtaan maitoon ja on ihanaa kun ei enää tarvitse raijata korvikemaitopurkkeja kaupasta kotiin. On se vaan jo niin iso tyttö!!

Meille muutti viime viikolla parikuinen gerbupoika, joka ristittiin Olaviksi. Olavi on ihana ja koko perhe on tykästynyt kovasti. Hyvin antaa käsitellä eikä arastele meitä juuri lainkaan.
Gerbujahan kuuluisi olla ainakin kaksi, mutta Olavi on erakkoluonne, eikä hevillä kaveria kelpuuta.

Viime viikolla tehtiin Emilian kanssa päiväreissu Porvooseen Emilian kummitätiä moikkaamaan :) Olipa ihana taas nähdä, monen kuukauden tauon jälkeen. Käytiin kaupoilla ja kirppiksellä, sekä kahvittelemassa.
Löysin reissulta taas vaihteeksi uudet kengät itselleni. Pitäisi ehkä tehdä jotain mun mahdottomalle kenkien hamstraamisen himolle.
Emilia sai kummitätskältä aivan ihania vaatteita 1-vuotislahjaksi. On hauska kun tuliaiset tuli Hollannista saakka, niin Suomessa ei jokapaikassa tule vastaavia vaatteita vastaan :)

Meillä on aitaprojekti meneillään pihalla. Tehdään koiruudelle uutta korkeampaa aitausta, sillä Poju tulee joka aidasta yli, tai läpi tai ali.
Samalla järkätään lasten leikkialue ja grillikatos uuteen paikkaan.
Vielä kun löytäisin jostain sisäisen viherpeukaloni ja laittaisin jotain istutuksia tuonne. Taitaa kyllä olla aika kaukainen haave, sillä mun vihertaidot huipentui siihen kun sain pääsiäisenä rairuohon kasvamaan. En vaan ole kukkaihmisiä.

Mulle on iskenyt viikonlopputylsistyminen. Onneksi seuraaville viikonlopuille on ohjelmaa jo valmiiksi. On tulossa veljen synttärit, vappu, Emilian synttärit, Julian tanssikoulun näytös jne..

Nyt siivoilemaan.

Tule jo kevät!

Heissan pitkästä aikaa. En ole "ehtinyt" kirjoittelemaan kun mies on ollut lomalla pari viikkoa.

Kevättä odotellaan kovasti! Ilmat on ihanat ja nytkin aurinko paistaa taivaan täydeltä. Ongelmana on vaan tuo lumen määrä! Ihan järkyttävää.
Joku aika sitten lapioitiin talon edusta puhtaaksi, jottei meidän maakellarista tulisi kevään myötä uima-allasta. Oli melko hikistä puuhaa, kun kasat olivat yli puolitoista metrisiä.

Ollaan myös lenkkeilty paljon lasten ja koiran kanssa. Pojulle hommattiin valjaat, ja se vetää tyttöjä pulkassa. Helpottaa kummasti meidän vanhempien lenkkeilyä, ja Pojukin pääsee vähän purkamaan energiaansa.

HopLopiin eksyttiin yhtenä päivänä ja mukava paikka oli. Vähän vaihtelua Villen Viidakkoon. Lumia on kyllä hurjapää kun laskee innoissaan kaikista isoista liukumäistä, eikä oikeastaan osaa pelätä mitään. Julia taas on tullut äitiinsä ja pelkää vähän kaikkea.

Julian 7-vuotissynttärit lähestyy. Ne on oikeesti 4.4. mutta juhlitaan niitä 3.4. Huhtikuun ekalle päivälle on varattuna Villen Viidakko-bileet, joihin tulee Julian lisäksi 5 kaveria. Helpottaa omaa urakkaa kun ei tarvitse kaverisynttäreitä kotona laitella.
Tarjottavia mietin jo valmiiksi; suolaisiksi meinaan tehdä lohivoileipäkakun, coctailpiirakkaa, ja tonnikalapiirakkaa. Tekisi mieli tehdä myös jotain ihan uutta, mutta mitä?? Antakaapa vinkkejä, mielellään jotain sellaista minkä voisi tehdä jo edeltävänä päivänä..

Samoin täytekakun täyte on hakusessa. Lumialle tein ekaa kertaa kunnon täytteen ( kuningatar+valkosuklaamousse ) ja tekisi mieli kokeilla Juliankin kakkuun jotain muuta kuin perushilloa ja kermavaahtoa. Liivatetta en haluaisi käyttää. Ehdotuksia tähänkin saa mielellään antaa :) Suklaakakkukin vähän kutkuttelisi mieltä.

Ja hiffasin tossa omaa mieltä järkyttävän jutunkin :D Ei ole enää kuin 1,5 kuukautta kun meidän VAUVA täyttää vuoden! Jestas tämä vauvavuosi menee liian nopeasti. Koin sen kolmannen kerran, ja vaikka yritin varautua niin silti se livahti ohi salakavalasti.

Olin viikonloppuna viihteellä. Kaverin kanssa otettiin jokusia kaljoja. Bariin lähtiessä sain kuningasidean oikaista urheilukentän poikki ja jumituin hankeen. Meni oikeasti varmaan parikymmentä minuuttia kun yritin päästä sieltä pois, ja kaaduin varmaan sata kertaa. Baariin kun pääsin niin vaatteet oli litimärät siitä könyymisestä. Älkää eksykö kännissä hangille.

Kehitystä

Saimpas laitettua tänne kävijälaskurin :)

EN ole vielä oikein perehtynyt tähän bloggailuun enkä osaa juuri muuta tehdä kuin kirjoittaa tekstin, joten toi oli hyvä sysäys parempaan.

Ties mitä mä vielä opin :D

Terveisiä Turusta!

Viikonloppu vietettiin Turun Caribiassa. Perjantaina päästiin lähtemään puolen päivän aikaan ja päätettiin ajella vanhaa tietä kun ilmat oli niin kauniit ja haluttiin katsella maisemia.
Matka meni hyvin, ja välipysähdys tehtiin ehkä maailman vanhimmalla bensa-asemalla. Oli aika hupaisa paikka.
Hotellille päästyämme käytiin baarissa ottamassa yhdet oluet ja tytöt sai kokiset.
Sitten uimatamineet niskaan ja kylpylästä nauttimaan.
Allasosasto oli oikein kiva, sieltä löytyi lastenallas missä oli liukumäki, porealtaita, liukumäkiä, vesiputouksia, "luolastoa", syvempiä altaita ja mun ehdoton suosikki oli lämmin ulkoallas missä oli ihanan hämyinen luola kera vesiputousten. Ja ihana huuru siitä altaasta nousi pakkaspäivänä. Uinnin lomassa nautiskeltiin pehmikset ja sitten taas jatkettiin pulikointia.
Uinnin jälkeen siistiydyttiin ja mentiin syömään seisovan pöydän antimia. Hyvää oli ja valikoima oli monipuolinen.
Huoneeseen ei oltu kovin tyytyväisiä, sillä se oli kovin pieni ja melkoisen kuuma. Melkeen koko huoneen pinta-ala oli täyttä sänkyä :)
Ajoissa päästiin nukkumaan ja oltiinkin väsyneitä kaikki.

Lauantaiaamu valkeni varhain, osittain kiitos miehelle joka ei osaa nukkua pitkään. Kuuden jälkeen heräsin siihen että hän nousi ylös ja totesi että kappas, kello tulee kohta yhdeksän..
Päästiin aamiaiselle hyvissä ajoin ja olipa hyvää. Parasta hotelleissa on mun mielestä aamupala :D
Sitten lähdettiin autolla katselemaan Turkua. Ajeltiin ympäri kaupunkia ja harmiteltiin kun paikoittain liikenne takkusi melko paljon. Ei päästy keskustaan johtavalle sillalle vaan jouduttiin heittämään ukari. Syykin selvisi myöhemmin, Myllysilta on sortumavaarassa. Ihan hyvä siis että käännyttivät pois :D

Jätettiin auto torin laitaan ja käytiin kiertämässä tori. Lumialle ostettiin uudet rukkaset. Löydettiin aivan ihana suklaapuoti, jossa tein ostoksia tyttöjen kanssa. Valitsin omat konvehdit huolella ja maksoin niistä pitkän pennin.
Viereisessä karkkikaupassa käytiin myös, ja siellä saatiin todella ystävällistä ja lämminhenkistä palvelua. Omistaja jopa esitteli tyttärensä ja tyttären koiran valokuvan.
Tämän jälkeen käytiin yksillä juomilla Hamburger Börssin ravintolassa.

Hotellilla mentiin taas kylpylän puolelle. Emilia jaksoi vain noin tunnin verran ja sitten lähdinkin hänen kanssaan huoneeseen huilimaan.

Uinnin jälkeen syötettiin tyttelit Hesburgerissa ja itse otettiin ruoka viereisestä Old Havanna ravintolasta. Lohipastaa, nams.

Ilta meni pääasiassa huoneessa. Tytöt katsoivat pari elokuvaa ja me pötköteltiin.

Sunnuntaina aamupalan jälkeen mies ja Emilia menivät takaisin lepäämään ja minä ja isommat tytöt mentiin pallomereen. Vaikka aikuinen olenkin, niin musta on aina kiva päästä pallomereen :D Tytöt leikki hamstereita ja mä olin tietysti joku hirviö sitten.

Ennen puolta päivää olikin aika lähteä kotiin. Ilma oli kaunis ja tie lumeton ja kuiva kuin kesällä. Vauhti tuppasi vahingossa aina lisääntymään, ja mies sitä yrittikin siinä aina himmailla. Niinhän siinä sitten kävi, että muutaman saturaisen pikavoitto saatiin. Vauhtia 122 km/h satkun alueella.
Eli loman loppu oli vähän ikävä.

Ja sitten vielä ne mun suklaakonvehdit. Laitoin ne minibaariin säilytyseen ettei ne olis sulanu laukussa. En halunnut siellä niitä syödä vaan ajattelin nautiskella ne rauhassa kotosalla.
Ja sinnehän ne jäi! En ehtinyt yhtään edes maistamaan.
Tällaiselle suklaaholistille toi on aika paha juttu. Aikuisten oikeesti.
Mutta, ehkäpä mä selviän.